Itsenäisyyspäivän tervehdys 2021

Arvoisat lotat ja sotaveteraanit, sotiemme sukupolvi, rakkaat kustavilaiset, hyvät lukijat,

Kirjoitin tämän tekstin ensin juhlapuheeksi Kustavin kunnan itsenäisyyspäivän juhlia varten. Valitettavasti pahentuneen tautitilanteen takia emme kuitenkaan voi tänä vuonna kokoontua ja juhlia 104-vuotiasta itsenäistä Suomea yhdessä. Kustavilainen yhteisöllisyys on kuitenkin paljon enemmän kuin yhden juhlan kokoontuminen, eikä se ole katoamassa minnekään.

Tänä vuonna tuli 80 vuotta jatkosodan alkamisesta ja 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Sotavuosien aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa vapauttaen miehiä sotilaallisiin tehtäviin. Järjestö lakkautettiin rauhanehtojen vaatimuksesta vuonna 1944, mutta työtä jatkoi Suomen Naisten Huoltosäätiö, jonka nimi muutettiin Lotta Svärd -säätiöksi 2004. Säätiö jatkaa työtään lottajärjestössä palvelleiden naisten innoittamana.

Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Asevelvollisuuden kehittämistä arvioineen parlamentaarisen työryhmän esitys kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaan on askel oikeaan suuntaan. Se, mitä meillä täällä Suomessa on, se todella on puolustamisen arvoista. Suomalaisen hyvinvoinnin takana ovat ihmiset - me suomalaiset. Se, miten me elämme ja ajattelemme; meidän arvomme, asenteemme, työmme, sanamme ja tekomme.

Itsenäisyys merkitsee sitä, että meillä on kansakuntana oikeus tehdä omat valintamme. Olemme valinneet sivistyksen, välittämisen, avoimuuden ja kansainvälisyyden. Menestymme osana muiden demokraattisten ja vapaiden maiden yhteisöä. Demokratia edistää rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Nyt meillä on edessämme aluevaalit. Demokratian toteutumiseksi on tärkeää, että annamme äänemme. Äänestysprosentin on ennustettu jäävän alhaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että meidän, kustavilaisten, antamat äänet saattavat hyvinkin näkyä äänestystuloksessa, kunhan mahdollisimman moni meistä käyttää äänensä.

Ensimmäisen kerran olin Kustavin kunnan itsenäisyyspäiväjuhlan juhlapuhujana kymmenen vuotta sitten. Olin silloin juuri palannut Intian valtamereltä Euroopan Unionin kriisinhallintaoperaatiosta. Nyt olen kriisijohtamisen ammattilainen ja taas olen palaamassa kotiin. Opintojen ja työelämässä asemani vakiinnuttamisen jälkeen on vihdoin sopiva aika pienelle perheelleni asettua kokonaan Kustaviin.

Oman kasvutarinani lisäksi kymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tuskinpa olisin edes kaksi vuotta sitten uskonut, että seuraavien vuosien juhlat peruttaisiin pandemian takia. Kokoontumisrajoituksista ja karanteenimääräyksistä on tullut arkipäivää. Vastuullisuus ja toisista välittäminen korostuvat. Kriisin johdosta etätyön yleistyminen avaa ihmisille uusia mahdollisuuksia viettää aikaansa täällä saaristossa, mikä on helposti todettavissa esimerkiksi lauttaliikenteen matkustajamäärissä.

Olen isäni puolelta vähintään kolmattatoista sukupolvea Kustavin Koilan kylässä ja saan aina palata kotiini, mutta niin monelle kotiin palaaminen ei ole ollut mahdollista. Esimerkiksi äitini isä joutui 14-vuotiaana jättämään kotinsa Viipurissa. Hän sanoi: "Silviisii tulee tämän maan asiat hoitaa, ettei kenenkään tarvitsisi kotoaan lähteä." Näihin isoisäni sanoihin lopetin puheeni kymmenen vuotta sitten ja niin teen nytkin.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Teksti julkaistiin Vakka-Suomen Sanomissa. Kuva taas on Turun Sanomien jutusta, jossa kerrottiin reservin ylennyksestäni yliluutnantiksi 6.12.2022.