Isokarin majakkasaari
Joskus kuulee virheellisesti puhuttavan Uudenkaupungin Isokarista, mutta totuushan on, että Isokari sijaitsee Kustavissa. Kyseessä on siis kotimajakkamme. Ymmärrän kyllä hyvin, että saari halutaan omia, koska onhan se aivan upea paikka! Isokarin majakka on Pohjanlahden korkein majakkarakennus ja Suomen kolmanneksi korkein. Omasta mielestäni se on myös kaikkein kaunein.
Lähdimme matkaan omalla veneellä Kotikonnuilta oman kylän rannasta. Matkaa sieltä Isokariin tulee noin 23 merimailia. Aikamoiset aallot oli aukolla, eikä kuivana päästy perille taaskaan. Muuten keli oli kuitenkin upea ja maisemat mitä parhaimmat! Soitimme satamatoimistoon ja ilmoitimme tulostamme, koska toimisto oletettavasti olisi jo kiinni saapuessamme. Satamassa oli hyvin tilaa ja maksut voisimme suorittaa seuraavana päivänä. Päätimme heti jäädä saarelle kahdeksi yöksi, jotta ehtisimme kunnolla tutustumaan. Olin käynyt Isokarissa muutaman kerran aiemminkin, mutta vain pikaisesti ihailemassa majakkaa. Majakka toki on upea ja kävimme tietysti myös sisällä sekä ylhäällä tornissa, mutta eniten ihastuimme tällä kertaa uimarantaan ja upean kirkkaaseen meriveteen. En muista missään Suomessa nähneeni niin kirkasta vettä! Myös nelivuotiaan vesipedon mielestä ranta oli aivan huippu! Harmittelimme vain, ettei meillä ollut snorkkeleita mukana. No, ensi kerralla sitten, koska tännehän on palattava!
Isokarin majakka valmistui vuonna 1833. Se rakennettiin saarella louhitusta kivestä ja mantereelta tuoduista tiilistä. Aluksi majakka oli keltainen ja jossain välissä se on ollut myös mustavalkoinen. Majakan sisällä on massiivinen puinen tukikehikko, jonka varassa on lähes parisataa askelmaa maan tasalta ylös lyhtyhuoneeseen. Talvisodan aikaan majakka oltiin lähellä räjäyttää, jotta se ei toimisi maamerkkinä viholliskoneille, mutta onneksi se ei koskaan toteutunut. Nykyäänkin majakka toimii merenkulkijoiden maamerkkinä ja sen valo syttyy automaattisesti päivittäin hämärän tultua. Molempina iltoina menimme katsomaan auringonlaskua ja majakan valon syttymistä. Valon kantama on 19 merimailia eli noin 35 km.
Neljävuotiaat ovat mitä mainiointa seikkailuseuraa! Saarella kulkiessamme minun askelmittariin tuli päivässä yli 13 000 askelta helposti ja lapsi oli koko ajan mukana itse kävellen. Muutaman kerran piti hiukan tsempata jaksamaan, mutta aina jatkoi itse touhujaan huomatessaan jotain uutta mielenkiintoista. Eikä ne parisataa majakan rappustakaan tuntuneet missään. Hauskoja sanasekaannuksia saimme muutamaan otteeseen nauraa. Lapsemme on kielellisesti taitava, mutta vielä menivät sekaisin sanat hummeri ja kummeli. Myös sana horisontti aiheutti päänvaivaa sekä sanana että käsitteenä. Auringonlaskua länsikalliolla odotellessamme hän kysyi: "Koska se korisontti alkaa?"
Olen pari kertaa merimiesurani aikana päässyt yöllä ajamaan Isokarin vierestä laivalla. Vuoden 2018 Northern Coasts -merisotaharjoituksen yhteydessä pääsin kertausharjoitukseen käskettynä ylittämään Isokarin Ilmavoimien Pilatus-lentokoneella. Nyt voin myös oikeasti kertoa tuntevani saarta edes jonkin verran.
Suosittelen lämpimästi Isokarin majakkasaarta retkikohteeksi kaikille liikkumaan kykeneville. Vierasvenesatama on toimiva ja riittävä, vaikka sähköä ei laitureille tule. Saarelle tehdään myös risteilyjä ja siellä on tarjolla majoitusta, eli omaa venettä ei välttämättä tarvita. Lisätietoja saa osoitteesta isokari.fi.
Kyllähän majakat aina säväyttää, erityisesti tämä meidän kustavilainen kotimajakkamme Isokari!